Avioero tai avoero ja välineet talousasioiden ratkaisemiseen

Avio- tai avoeron johdosta päättynyt parisuhde aiheuttaa tarpeen miettiä erilaisia taloudellisia kysymyksiä puolisoiden välillä. Se, mitä välineitä näiden kysymyksien ratkaisemiseen pattitilanteissa on käytettävissä, riippuu siitä, onko kyse avo- vai avioerosta.

Avioerossa puolisoiden omaisuuden laajuuskysymyksen ratkaisee se minä päivänä avioerohakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa. Mikäli puolisot ovat aiemmin tehneet esimerkiksi sellaisen avioehtosopimuksen, joka sulkee molemminpuolin puolisoilta avio-oikeuden toisen omaisuuteen, suoritetaan omaisuuden osituksen sijasta omaisuuden erottelu.

Molempien puolisoiden varallisuuksien selvittelyn jälkeen saadaan selville, onko jompikumpi puolisoista velvollinen maksamaan vähemmän omistavalle tasinkoa. Ellei sopuratkaistuun päästä osapuolten välillä, voi aviopuoliso yksin hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa, joka toimittaa osituksen tai omaisuuden erottelun. Tavallisesti pesänjakajaksi määrätään puolisoiden kotipaikkakunnalla toimiva asianajaja.

Avoparien osalta tilanne on kaksijakoinen. 1.4.2011 alkaen ex-avoparit ovat voineet hakea pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden erottelun. Pesänjakajahakemuksen voi tehdä käräjäoikeuteen, mikäli avopari oli asunut yhdessä vähintään viisi vuotta. Vaihtoehtona asumiskriteerille on ns. lapsiehdon täyttyminen. Tällöin avoparilla on pitänyt olla yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Ne ex-avoparit, joiden osalta ei täyty asumis- eikä lapsiehto, voivat yhteisen omaisuuden osalta pyytää uskotun miehen määräämistä käräjäoikeudelta. Viime kädessä yhteinen omaisuus voi tulla myydyksi uskotun miehen toimesta. Tavallisesti kuitenkin toinen ex-puolisosta lunastaa toisen puolison osuuden.

Mikäli asiakirja, kuten osituskirja, pyydetään laatimaan ex-puolisoiden yhteisesti antamasta toimeksiannosta, vastaavat ex-puolisot asiakirjan laatimispalkkiosta puoliksi. Samalla tavalla vastuu palkkiosta määräytyy silloin kun pesänjakaja tai uskottu mies on määrätty tehtävään.

Jouni Gauriloff
asianajaja, puh. 0400 701 401

(julkaistu Lappeenrannan Uutisissa ja Imatralaisessa 17.9.2014)

 

 

Vastaa