Hankintalaki uudistuu – mitkä ovat muutoksen vaikutukset pk-yrityksille?

Hankintalaki uudistetaan EU-direktiivin (2014/24/EU) perusteella. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys 108/2016 annettiin eduskunnalle 22.6.2016. Suomessa direktiivien implementointi on viivästynyt direktiivissä edellytetystä aikataulusta. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö olisi voimassa mahdollisimman pian loppuvuodesta 2016. Uusi hankintalaki tulee korvaamaan vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.

Huomattakoon, että siihen saakka, kunnes kansallinen lainsäädäntö saatetaan voimaan, on hankintadirektiiviin sisältyvillä ehdottomilla sekä riittävän selkeillä ja tarkoilla määräyksillä välitön oikeusvaikutus. Tällaisia direktiivin määräyksiä sovelletaan hankintamenettelyissä, joita koskeva hankintailmoitus tehdään 18.4.2016 tai sen jälkeen.

Hallituksen esityksen mukaan yksi direktiiviuudistuksen päätavoitteista on pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantaminen. Pk-yritykset on nähty mahdollisuutena työpaikkojen, kasvun sekä innovaatioiden luomisessa, joten entistä parempi pääsy jäsenvaltioiden hankintamarkkinoille voi auttaa vapauttamaan tämän potentiaalin. Kyseistä tavoitetta edistetään muun muassa yksinkertaistamalla tarjouskilpailuun osallistuvien toimittajien selvitysvelvoitetta. Pk-yritysten asemaa parannetaan myös määräyksillä hankintasopimusten jakamisesta ja jakamatta jättämisen perusvelvoitteesta.

Pk-yrityksille syntyy yleensä ylimääräistä hallinnollista taakkaa tarjouskilpailuista sekä sen velvoitteista, sillä ehdokkaiden ja tarjoajien tulee useissa tilanteissa toimittaa tarjoustensa tai osallistumishakemustensa liitteinä useita itse hankkimiaan selvityksiä koskien taloudellista ja rahoituksellista tilannettaan. Tämän vuoksi jää vähemmän aikaa varsinaiseen liiketoimintaan. Uuden hankintalain mukaan vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta. Itse kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (European single procurement document) vaatimusten täyttymisestä.

Suomen Yrittäjiltä säädösvalmistelun tueksi saadun selvityksen mukaan pienet ja keskisuuret yritykset pitivät julkista sektoria kiinnostavana asiakasryhmänä. Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia katsoi, että menettelysäännösten selvä keventäminen kannustaisi pk-yrityksiä osallistumaan useammin julkisiin tarjouskilpailuihin. Selvitys osoitti, että myös pienimmät yritykset eli alle 10 työntekijän mikroyritykset ovat jo varsin laajasti mukana julkisten hankintojen kilpailutuksissa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 54/2014; Pk-yritysten osallistuminen, kokemukset ja näkemykset julkisissa hankinnoissa).

Uudistuksella toivottavasti saavutettavan menettelyiden yksinkertaistumisen ja joustavuuden lisääntymisen myötä hankintayksiköiden on mahdollista ottaa huomioon pientenkin tarjoajayritysten olosuhteet. Pk-yritykset tulevat saamaan niin sanotusti jalkansa oven väliin todennäköisemmin kuin ennen ja voivat kilpailla reilusti kooltaan suurempien yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Anna-Leena Heikkinen
asianajaja, varatuomari