Lähestymiskielto haetaan turvaksi

Naisen puhelimeen ilmestyi samalta mieheltä WhatsApp- ja Facebook-viestejä parin viikon aikana yli toistasataa. Lähes kaikki viestit olivat olleet epäasiallisia. Nainen koki viestittelyn ahdistavaksi. Käräjäoikeus määräsi miehen lähestymiskieltoon. Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut tätä ratkaisua maaliskuun 2015 alussa.

Kuvattu tilanne on ikävä eikä kenenkään tarvitse sietää tällaista toimintaa. Lähestymiskiellon määräämistä pyydetään käräjäoikeudelta. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon.

Lähestymiskielolla on mahdollista torjua häirintää. Myös rikoksen uhka tai rikos, joka kohdistuisi jonkun fyysiseen koskemattomuuteen, voidaan estää lähestymiskiellolla. Kielto voidaan määrätä myös suojaamaan kotirauhaa.

Lähestymiskiellolla määrätään, että henkilö A ei saa edes yrittää ottaa yhteyttä henkilö B:hen. Vastaavasti on kiellettyä, että A seuraisi tai tarkkailisi B:tä. Jos tuomioistuin arvioi, ettei tämän laatuinen kielto ole riittävä, voi se määrätä laajennetun kiellon. Tämä laajennuksen kautta voidaan esimerkiksi suojata B:n vakituista kotia tai työpaikkaa. Myös kodin ja työpaikan välinen päivittäinen työmatka voidaan määrätä suojan piiriin.

Lähestymiskielto ennaltaehkäisee häirintää ja rikoksia. Mikäli henkilö A rikkoo kieltoa, B:n pitää heti ilmoittaa tästä poliisille. Mikäli A rikkoo useasti lähestymiskieltoa, poliisi voi ottaa A:n kiinni ja käräjäoikeus voi vangita A:n. Perusteena tälle menettelylle on se, että muutoin A jatkaa kiellon rikkomista. A:n lähestymiskiellon rikkominen itsessään käynnistää jo poliisissa esitutkinnan. Kiellon rikkominen on säädetty rangaistavaksi teoksi. Tästä voi aiheutua A:lle sakkoa tai vankeutta enintään vuoden verran.

Lähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi. Mikäli tämän ajan loppupuolella havaitaan, että kielto on edelleen tarpeen, henkilö A voi pyytää uutta lähestymiskieltoa. Silloin kielto voidaan määrätä enintään kahden vuoden pituiseksi.

Jouni Gauriloff
Asianajaja, varatuomari
puh. 0400 701 401

Vastaa