Miksi tekisit edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltuutuksella määräämme, kuka asioitamme hoitaa ja miten, kun emme itse ole enää kykeneviä niistä huolehtimaan. Onko tämä ajankohtainen vain vanhuksille? Ei välttämättä, elämä voi yllättää nuoremmankin. Olen törmännyt jopa näkemykseen, että jokaisella täysi-ikäisellä olisi hyvä olla edunvalvontavaltuutus tehtynä.

Edunvalvontavaltuutuksen keskeisin hyöty on siinä, että se on byrokratialtaan kevyempi ja muutenkin helpompi ja joustavampi tapa hoitaa asiat kuin varsinainen edunvalvonta. Edunvalvontavaltuutus annetaan valtuutetulle, joka vahvistuttaa sen maistraatissa, kun päämiehen toimintakyky on mennyt. Sen sijaan edunvalvojan määräämistä on haettava käräjäoikeudesta.

Joustavampi tapa hoitaa asiat kuin edunvalvonta.”Valtuutettu voi toimia päämiehen puolesta kaikissa niissä asioissa, jotka on edunvalvontavaltuutuksessa määritelty. Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata esimerkiksi, että lapsenlapselle saa lahjoittaa tämän syntymäpäivänä maksimissaan 50 euroa. Sen sijaan laissa on pitkä lista asioita, joihin edunvalvoja ei voi ryhtyä ilman maistraatin lupaa. Eikä edunvalvoja voi missään tilanteessa lahjoittaa päämiehen omaisuutta.

Edunvalvonnan puolella asioitasi saattaa alkaa hoitamaan julkinen edunvalvoja, jolla on monta muutakin peräänkatsottavanaan. Tai sitten määräys saatetaan antaa jollekin päteväksi arvioidulle henkilölle, jonka pätevyydestä olet itse täysin eri mieltä. Edunvalvontavaltuutuksen kohdalla näin ei käy. Mahdollisiin esteellisyystilanteisiin puolestaan voi varautua valitsemalla varavaltuutetuksi luotettavan henkilön suvun ulkopuolelta.

Edunvalvontavaltuutusta koskee samat muotomääräykset kuin testamenttia. Lisäksi sillä on suuri merkitys niin päämiehen itsensä kuin valtuutetunkin kannalta, joten virheiden välttämiseksi on hyvä laadituttaa se ammattilaisella. Maistraatin tehtävänä on vain tarkistaa edunvalvontavaltuutuksen muodollinen pätevyys, ei kontrolloida, onko sisällössä järkeä. Tämä voi johtaa yllättäviin haasteisiin käytännön tilanteissa.

Krista Vierimaa
lakimies

(Artikkeli on julkaistu Lappeenrannan Uutisissa 23.4.2014 ja heidän verkkosivuillaan 25.4.2014)

Vastaa