Oikeus isään ja isyyteen

Isyyden selvittäminen on monelle ihmiselle todella tärkeä ja ajankohtainen asia, johon kuitenkin usein liittyy epätietoisuutta. Uusi isyyslaki (13.1.2015/11) tuli voimaan vuoden 2016 alussa, minkä seurauksena esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oikeudet isyyden vahvistamiseen laajentuivat.

Luonnollisesti myös avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla tulee olla oikeus isään. Uudessa laissa on palautettu avioliiton ulkopuolella, esimerkiksi avoliitossa, syntyneille lapsille takautuvasti kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi. Tämä johtaa myös lapsen parannettuun oikeuteen saada tietää biologinen isänsä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt ”lehtolapsi” jää helposti perinnönjaon ulkopuolelle, ellei isyyttä ole asianmukaisesti selvitetty. Isyyslain myötä ns. ”au-lapsen” on kuitenkin mahdollista saada sama perintöoikeus kuin muutkin perilliset.

Isyysolettama on laissa säilynyt ennallaan. Sen perusteella avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan automaattisesti lapsen äidin aviopuoliso. Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta on kuitenkin laajennettu niin, että mies voi isyyttään tunnustamatta nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen. Myös päätös isyyden selvittämisen keskeyttämisestä on siirretty äidiltä pois. Siitä voi tietyissä tilanteissa päättää lastenvalvoja.

Reima Raappana
asianajaja