Ositus ja omaisuuden erottelu sekä osituksessa avustaminen

Puolisoiden avioeron tai toisen puolison kuoleman jälkeen ajankohtaistuu osituksen toimittaminen. Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen jompikumpi puolisoista voi vaatia osituksen toimittamista. Sama koskee sitä tilannetta, kun toinen puoliso on kuollut. Tällöin osituksen toimittamista voi vaatia myös kuolleen puolison perillinen. Mikäli esimerkiksi avioehtosopimuksen johdosta kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijasta toimitetaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Ositusperusteen syntymishetki on joko avioeroasian vireille tulopäivä käräjäoikeudessa tai toisen puolison kuolinpäivä. Ositusperusteen syntymishetki ratkaisee sen, mitä omaisuutta osituksen piiriin kuuluu. Omaisuus arvostetaan taas osituksen toimittamispäivän mukaiseen käypään arvoon.

Ensin on selvittavä, mitä omaisuutta ja varoja puolisoilla oli. Puolisot voivat omistaa esimerkiksi yhdessä yhtäsuurin osuuksi asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa. Tämän lisäksi on selvitettävä, mitä velkoja heillä oli. Nämä velat katetaan laskelmassa. Kun lasketaan puolisoiden netto-omaisuudet yhteen, saadaan omaisuuden säästö ja jakamalla se kahtia saadaan selville kummankin puolison avio-osan määrä. Kun tätä verrataan siihen, mitä puoliso omistaa, joutuu enemmän omistava puoliso antamaan toiselle puolisolle tasinkoa. Sen määrä saadaan vähentämällä enemmän omistavan puolison omaisuudesta avio-osan määrä. Tasinko siis tasaa puolisoiden omaisuudet siten, että ne vastaavat määrällisesti avio-osaa.

Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena, jolloin sen allekirjoittajina ovat osituksen osapuolet. Sopimusosituksen vaihtoehtona on toimitusositus, jonka laatii ja allekirjoittaa tuomioistuimen hakemuksen johdosta erikseen määräämä pesänjakaja. Tällöin yleensä kumpaakin osituksen osapuolta avustaa lakimies. Osituksen osapuoli yleensä joutuu turvautumaan lakimieheen silloin, kun osituksen toimittaminen ei osapuolten välillä etene. Tämä ongelma voi johtua toisen osapuolen passiivisuudesta tai siitä, että osapuolilla on myös muita riitoja, kuten tuomioistuimessa vireillä oleva lapsen huoltajuuskiista.

Olipa kumpi tahansa väylä käytössä on osituksen lopputuloksena osituskirja. Siinä määrätään, mitä omaisuutta kumpikin osapuoli saa pitää itsellään ja tarvittaessa sen, mitä omaisuutta toinen osapuoli joutuu luovuttamaan toiselle osapuolelle tasinkona.

Jouni Gauriloff
Asianajaja, varatuomari, 0400 701 401

Vastaa