Perinnönjako ja perunkirjoitus, kuolinpesä ja perittävä

Perinnönjako lain määräämällä tavalla edellyttää sitä, että perinnönjaosta on laadittava kirjallinen jakokirja. Jokaisen kuolinpesän osakkaan on allekirjoitettava tämä jakokirja. Toisaalta osakas voi valtuuttaa jonkun toisen henkilön allekirjoittamaan jakokirjan omalta osaltaan. Osakkaiden allekirjoituksien lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä henkilöä todistamaan allekirjoituksillaan jakokirja.

Perinnönjako voidaan toimittaa siten kuin kuolinpesän osakkaat ovat keskenään sopineet. On kuitenkin hyvä huomata, että mikäli joku osakkaista saa enemmän kuin mitä tälle kuuluisi, verottaja voi lahjaverottaa “liikaa” perintöä saavaa tahoa.

Kun pesän osakkaat voivat olla iäkkäitäkin ja oma toimintakyky jo mahdollisesti heikentynyt, on usein tarpeen hakea tälle henkilölle edunvalvoja. Kun edunvalvoja on mukana perikunnan perinnönjakoasiassa, pitää maistraatilta saada kirjallinen hyväksyntä jaon toimittamiselle. Näin silloin kun mukana jaon toteuttamisessa ei ole pesänjakajaa.

Velkojien asema perinnönjaossa

Mikäli perittävä oli naimisissa, pitää ennen perinnönjaon toteuttamista tehdä ositus perittävän kuolinpesän ja tämän puolison välillä. Erityisen tärkeää perinnöjaossa on se, että siinä huomioidaan velkojien asema. Lain mukaan jakoa ei saa toimittaa, ellei perittävän ja kuolinpesän velkoja ole maksettu tai näiden velkojen maksamista varten ole tehty riittävää varausta. Jos tätä asiaa ei huomioida, voi pahimmillaan tuomioistuin määrätä perinnönjaon peruuntumaan ja velvoittaa osakkaat palauttamaan kaiken jaossa saamansa omaisuuden.

Kun henkilö kuolee, hänen eläessään hankkima omaisuus ei katoa minnekään. Myöskään hänen elinaikanaan tekemät sitoumuksensa eivät lakkaa. Perittävän kuoleman jälkeen hänen tekemiensä sitoumuksien toisena osapuolena on jatkossa perittävän kuolinpesä. Sopimuskumppani ei vaihdu. Tästä esimerkiksi käy puhelinliittymä. Siinä palveluntoimittajana on edelleen sama operaattori. Mikäli sopimusta ei päätetä, on kuolinpesä vastuussa palvelun maksamisesta.

Kuolinpesän puhevaltaa käyttävät perittävän oikeudenomistajat eli pesän osakkaat yhdessä. Tavallisesti pesässä on leski ja yksi tai useampi rintaperillinen, jotka usein ovat perittävän biologisia lapsia. Yleensä kaikki päätökset kuolinpesässä pitää tehdä yksimielisesti. Toisaalta esimerkiksi tarpeettoman puhelinliittymän sopimuksen voi yksikin osakas päättää.

Perunkirjoitus ja perinnönjakokirja

Perittävän kuolema käynnistää pesänselvityksen. Ensimmäinen etappi on perunkirjoitus. Sitä varten on selvitettävä, mitä omaisuutta ja velkaa perittävältä jäi. Perijät saavat perittävän jälkeen omaisuutta vasta perittävän netto­omaisuudesta eli perittävän velat on maksettava ensin. Yleensä perijät eivät saa perittävän omaisuutta itselleen ennen kuin on tehty ositus lesken ja perittävän rintaperillisten välillä sekä laadittu perinnönjakokirja.

Perittävän velkoja koskee aluksi maksukielto. Tämä on hyvä huomata. Toisaalta lain mukaan pesänselvitysvelat on maksettava sitä mukaan kuin ne erääntyvät. Tämän jälkeen on maksettava perittävän velat ja muut pesän velat.

Perunkirjoitus pitää toimituttaa kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Yleensä pesän ilmoittajana toimii perittävän leski, joka myös valitsee uskotut miehet huolehtimaan perunkirjoituksesta. Näin silloin kun perittävä oli naimisissa. Avoliittotilanteissa ex-­avopuoliso toimii usein pesän ilmoittajana, vaikka tämä ei olekaan perittävän kuolinpesän osakas.

Perukirja laaditaan perittävään ja tämän perillisiin liittyvien asiakirjojen perusteella. Perittävästä hankitaan sukuselvitys. Tämä osoittaa kuolinpesän osakkaat. Lisäksi perittävän varat käyvät ilmi muun muassa tilien saldotodistuksista. Perittävän ja pesän velat ilmenevät erilaisista laskuista. Mahdollinen avioehtosopimus ja testamentti on otettava mukaan perukirjan liitteeksi. Testamentin tiedoksiantaminen on tavallisesti helpointa suorittaa perukirjoitustilaisuuden yhteydessä.

Vainajan kuolinpesän osakkaat kutsutaan etukäteen perunkirjoitustilaisuuteen. Tämä tilaisuus huipentuu kirjalliseen perukirjaan. Tämä asiakirja pitää toimittaa verotoimistoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Mikäli pesä on aikeissa myydä perittävältä jäänyttä omaisuutta, kannattaa pesänosakasluettelo vahvistaa maistraatissa. Kustannus on varsin pieni ja sen osalta voidaan tehdä perintöveroa vähentävä varaus perukirjan velkaluetteloon. Jos pesässä on leski ja rintaperillisiä, on tämä kustannus tällä hetkellä 70 euroa. Maistraatti perii em. maksun sen jälkeen kun se on tutkinut asian ja antanut ratkaisunsa sille, voidaanko perukirjan osakas luettelovahvistaa vai ei.

Perinnönjaon toimittaminen

Perinnönjakoon ei liity ehdotonta toimimisvelvollisuutta kuten on perunkirjoituksen osalta. Pesät jäävät tavallisesti jakamatta pitkiksikin ajoiksi. Tavallisesti perinnönjakoon ryhdytään vasta lesken kuoleman jälkeen. Päällekkäiset pesätkään eivät ole harvinaisuus. Silloin esimerkiksi yhden kuolinpesän omaisuuteen kuuluu osuus toiseen kuolinpesään. Mikäli perinnönjakoon kuitenkin ryhdytään pian perittävän kuoleman jälkeen, muodostaa hänen perukirja jaon pohjan. Mikäli taas perinnönjakoon ryhdytään paljon myöhemmin, pesän tilanteen toteaminen vaatii lähes aina jonkin laajuisen pesänselvityksen tekemisen. Tarvittaessa tähän tehtävään on haettavissa pesänselvittäjä.

Perinnönjakoa voi vaatia yksikin osakas. Mikäli osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen sopimusjaosta, voi kukin osakas pyytää käräjäoikeutta kirjallisella hakemuksella määräämään kuolinpesään pesänjakajan. Pesänjakaja tekee viime kädessä jaon, ellei jakaja saa osapuolia sovinnollisesti neuvoin ja ohjein tekemään sopimusta jaosta. Yleensä tämä viimeksi mainittu säästää aikaa, vaivaa sekä rahaa. On syytä muistaa, että jakajan työstään veloittama palkkio rasittaa kuolinpesän netto-omaisuutta. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että pesän osakkaiden jako­-osuus kuolinpesästä pienenee, mitä enemmän toimia jakaja joutuu asiassa tekemään.

Jouni Gauriloff
Asianajaja, varatuomari, 0400 701 401

Vastaa