Puolisoiden avioeron varalle osituksen esisopimus

Avioliiton satamaan suunnistavat ja jo naimisissa olevat ovat hyvin tietoisia avioehdon vaikutuksista. Erotilanteen varallisuusasioiden ratkaisuun voidaan varautua myös osituksen esisopimuksella.

Toisin kuin on avioehdon osalta osituksen esisopimus ei ole määrämuotoinen. Esimerkiksi rekisteröintiä tai todistajien käyttöä ei vaadita. On kuitenkin ehdottoman suositeltavaa, että esisopimus laaditaan aina kirjallisesti ja molemmat puolisot allekirjoittavat sopimuksen.

Aviopuolisot tai tulevat puolisot voivat laatia esisopimuksen koska tahansa, jopa ennen avioliittoa. Käytännössä esisopimus on ajankohtainen vasta, kun avioero on jo näköpiirissä.

Esisopimuksessa voidaan jo sopia esimerkiksi, että toinen osapuoli saa kokonaan omistukseensa puolisoiden yhteisen kodin ja toinen saa itselleen kesämökin. Samalla voidaan sopia myös, että se, joka saa kodin itselleen, ottaa myös vastattavakseen kotiin liittyvät asuntolainat.

Omaisuuden jakamista edeltää tai sen ohessa on päätettävä omaisuuden arvo. Se voidaan järjestää yksinkertaisella ehdolla, jonka mukaan kodin neliöhinta on esimerkiksi 3.500 euroa. Kun neliöiden määrä on tiedossa, kyseisen omaisuuden arvo on helppo saada yksinkertaisella kertolaskulla.

Velka-asioiden järjestelyyn tarvitaan puolisoiden lisäksi velkojan suostumus. Tavallisesti suurin velkoja on asuntolainan antanut pankki. Samalla on syytä muistaa pyytää, että lainan maksamisesta vapautuvan puolison muut mahdollisesti antamat vakuudet vapautetaan vastaamasta asuntolainasta.

Sopimuksen loppuunsaattamista saattaa hiertää se, ettei toinen osapuoli enää pääsekään Saimaan rannalla olevalle mökille. Kompromissina voisi olla, että tällaisen vapaa-ajan asunnon osalta sovitaan, että toinen osapuoli saa ajallisesti rajoitetun käyttöoikeuden mökkiin.

Yksi rajoitus on syytä tiedostaa. Mikäli kuitenkin avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, esisopimus ei sido tässä tilanteessa. Kuoleman jälkeiseen aikaan vaikuttamisen keinot ovat avioehdon tai testamentin laatiminen.

Jouni Gauriloff

asianajaja, varatuomari

Artikkeli on julkaistu kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaaksossa 20.9.2017.