Sopimusten laadintaan on syytä käyttää resursseja

Kiristyneessä markkinatilanteessa yhtiön resurssit pitää kohdistaa oikein. Harmillisen usein yhtiön sopimushallinto tahtoo jäädä liian vähälle huomiolle. Väitän, että tämä on väärä paikka säästää.

Kun taloustilanne heikkenee, sopimuskumppanit tahtovat irtaantua huonoista sopimuksista. Tämä lisää tuomioistuin- ja välimiesmenettelyjä, joissa riidellään siitä, oliko sopimuksen päättämiselle riittävät perusteet vai ei.

Mikäli riitelyn haluaa välttää, pitää jo sopimuksen laadintavaiheessa käyttää siihen resursseja. Sopimusluonnokset on käytävä lävitse ensin sisäisesti ja sitten myös kysyä lakimiehen mielipide sopimukseen. Tällainen lakikonsultointi näyttänee ylimääräiseltä kululta. Tämä kulu on kuitenkin aina vain murto-osa siitä kulusta, joka aiheutuu useamman vuoden käräjöinnistä. Oikeudenkäyntikulut ovat helposti kymppitonneja.

Sen jälkeen kun sopimus on tehty, erityisen toivottavaa on, että yhtiön arkistosta löytyy kirjallinen sopimus. Valitettava usein näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi urakan lisätöistä on saatettu sopia vain suullisesti. Silloin riita on helposti käsillä kun mietitään, mikä työ kuului urakkaan ja mikä oli lisätyötä.

Yrityksen ei missään nimessä pidä tuudittautua siihen ajatukseen, että onhan yhtiöllä oikeusturvavakuutus. Niiden ehdoissa on tavallisesti määrätty, että vakuutuksen on tullut olla voimassa jo silloin kun riita on alkanut. Vain silloin vakuutus korvaa lakimiehen palkkion. Useimmat vakuutukset eivät myöskään kata vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Eli jos jutun häviää, jutun hävinnyt yritys joutuu maksamaan pahimmillaan oman ja myös vastapuolen lakimiehen palkkion. Toisaalta sama riski on myös vastapuolella, mikä hiukan hillitsee pienistä intresseistä riitelemistä.

Riitely ottaa osansa oman henkilöstön työpanoksesta. He joutuvat hankkimaan lakimiehelle aineistoa yhtiön arkistosta ja osallistumaan suulliseen oikeudenkäyntiin. Tämä aika on aina pois tuottavasta työajasta. Jo yksin tämä puoltaa laihan sovun hakemista lihavan riidan sijaan.

Jouni Gauriloff
asianajaja, puh. 0400 701 401

(julkaistu 4.12.2014 Yrittäjäposti 4/2014 -lehdessä. Lehteä julkaisee Etelä-Karjalan yrittäjät.)

Vastaa